Rokotteet

Pfizerin tutkimus koronarokotteiden turvallisuudesta 5-11-vuotiaille lapsille riittämätön

Tutkimuksessa mukana olleiden lasten pieni määrä, lyhyt seuranta-aika ja kahden verrokkiryhmän seuranta-ajan suuri ero ei mahdollista yleispäteviä johtopäätöksiä. Mukana oli yhteensä noin 4500 lasta, joista noin 3000 lasta sai koronarokotteen, loput placeboa. Ensimmäisen ryhmän seuranta-aika toisen rokoteannoksen jälkeen oli 2-3 kk. Toisen ryhmän osallistujia seurattiin vain noin 2,5 viikkoa. Osa rokoteturvallisuusanalyysistä ei sisällä kaikkia mukana olleita lapsia.

Pfizerin mukaan testiryhmään osallistuneiden lasten pieni määrä ei mahdollistanut sydänlihastulehdusriskin todentamista rokotukseen liittyen. Pitkän aikavälin turvallisuutta lapsille liittyen sydänlihastulehdukseen ja sydänpussitulehdukseen Pfizer totesi tutkivansa rokotteen käyttöluvan antamisen jälkeen mm. 5-vuotisella seurantatutkimuksella. Muita mahdollisia vakavia haittoja ei pitkän aikavälin turvallisuustutkimuksen osalta mainita. Turvallisuus arvioidaan tutkimuksessa useassa kohdassa perustuen vanhempien lasten ja nuorten tutkimuksiin ja siihen, että 5-11-vuotiaiden rokoteannos on pienempi.

Lähde: Pfizer https://www.fda.gov/media/153409/download 

Tietoisempia valintoja

Edistämme avointa keskustelua rokotteista, jotta jokainen vanhempi voi tehdä tietoisemman valinnan lapsensa puolesta. Jaamme riippumattomien tutkijoiden tekemiä tutkimuksia. 

Kuva: Webnode

Koronavirus ei aiheuta lapsille vaaraa

Valtaosa koronavirusinfektioista alle 12-vuotiaiden ikäryhmässä on lieväoireisia tai oireettomia ja tauti on lähes poikkeuksetta kotihoitoinen. Koronavirus ei ole Suomessa aiheuttanut lisääntynyttä sairaalahoidon tarvetta tai terveyspalveluiden kuormitusta alle 12-vuotiailla huolimatta siitä, ettei ikäryhmää ole rokotettu. Sairaalahoidon ilmaantuvuus ei tässä ikäryhmässä ole lisääntynyt, vaikka epidemiatilanne on heikentynyt voimakkaasti syksyllä 2021. 

Hoitoilmoitusrekisteriin kirjatuista, osastolla hoidetuista potilaista osalla koronavirusinfektio ei ollut hoitoon ottamiseen vaikuttava syy, vaan sattuma- tai sivulöydös. Tehohoidossa oli sairaaloiden ilmoituksen mukaan ollut lokakuun loppuun mennessä vain kuusi alle 16-vuotiasta lasta koko maassa. Pitkittyneiden koronaan liittyvien oireiden vuoksi oli erikoissairaanhoidossa tutkittu yhteensä kahdeksaa alle 16-vuotiasta lasta. Merkittävää on, että rekistereistä ei ole havaittavissa viitettä lasten pitkästä koronaoireilusta epäspesifisen tautitaakan muodossa, eikä myöskään lisääntymistä verrattuna infuenssa tai RSV-diagnoosin jälkeisiin käynteihin terveydenhuollossa. Lisääntynyttä terveyspalveluiden käyttöä ei havaittu myöskään kuuden kuukauden aikana positiivisen koronanäytteen jälkeen verrattuna vastaavaan ajanjaksoon ennen koronatartuntaa samoilla lapsilla.

Lähde: THL Lasten ja nuorten koronaepidemiatilanne Suomessa syksyllä 2021 https://www.julkari.fi/handle/10024/143419